Jouluisia projekteja:)

Joulu tekee tuloaan, kaupat täynnä joulujuttuja, hyvä ettei joululaulut jo soi... Minusta tuntuu, että aina vain aikaisemmin vuosi vuodelta.

No toisaalta minua se ei haittaa, koska olen melkoinen jouluihminen:) Kuopus on "pahin", jonka tunnen. Rakastaa joulua, sen tuomaa jännitystä jne. Minä rakastan joulua sitten kun stressi sen ympärillä hellittää. Ja pakko tunnustaa vuosi vuodelta joulu stressaa minua aina vain vähemmän:)

Itse pyrin tekemään niin monta lahjaa itse kun vain ehdin/jaksan, lapset ovat hyvänä apuna, monesti tekevät itse kummeilleen lahjat. Viime vuonna kuopus virkkasi kirjanmerkkejä (suoraa pötkö paksusta langasta), joskus ovat painaneet kädenjälkiä tyynyliinoihin jne.

Minä olen tehnyt listaa tehtävistä lahjoista, niistä joita aion tehdä itse. Vielä on aikaa, mutta luultavasti joku lahja valmistuu vasta joulun jälkeen. Mutta silloinkin on kiva saada lahjoja;) Jouluna saa "lahjakortin" tulevasta lahjasta ja sitten sen saa joulun jälkeen, kun lahjaähky on sulatettu:)
Paljon on tarkoituksenani neuloa lahjoja, mutta myös ommella.

Tänään kävin Prisman lankahyllyllä, saas nähdä keiden paketeista löytyy noista langoista tehtyä;) Onhan tuossa kuvassa muitakin kun Novitan lankoja. Sohva tulee täyttymään ideoista ja tekeleistä ennen joulua, saas nähdä mahtuuko perhe sekaan:D

Synttärihuumaa!

Meillä on tapana viettää lasten yhteisiä syntymäpäiviä näin syksyllä kummeille ja mummeille, sukulaisille sekä muutamalle ystäväperheelle kertarysäyksellä. Tänään oli se SUURI päivä, tosin paikalle ei saapunut kuin murto-osa kutsutuista... Harmi lasten kannalta. Mutta ne ketkä paikalle saapuivat saivat nauttia seuraavia herkkuja:


















Ja näihin mukeihin tietysti oli tarjolla kahvia ja teetä:) Lapsille tarjottiin mehua ja limukone limua:) Noista kuvista jäi uupumaan gluteenittomat herkut eli mustikkapiirakka kera vanillavaahdon sekä suklaakeksit:)

Meillä oli mukavaa, toivottavasti myös vierailla!

Lahjakortin tuomaa:)

Sain syksyn alussa työkavereiltani syntymäpäivälahjaksi Marimekon lahjakortin. Nyt se on "tuhlattu":)



Minä en ole ikinä omistanut Marimekon sateenvarjoa, nyt omistan:) Tuosta kankaasta tulee jouluksi keittiöön ainakin pöytäliina, mahdollisesti myös verhokappa.

Mukavaa loppu viikkoa kaikille!

Minun heikkouteni...

... ovat villa ja helmet:)

Tänään treffasin Veen. Ostin häneltä vironvillaa:) On niin ihana väri, että taidan tehdä itselleni jotain kivaa siitä;) Kylkiäisiksi Vee oli laittanut kaikenlaista kivaa, koruja (eivät ehtineet kuvaan, kun uusi omistaja ne nappasi lennosta) ja helmiä! Ihania helmiä pussillinen! Niistä kehittelen jotain kivaa itselleni ja ehkäpä myös jollekulle muulle;)



Kiitos Vee seurasta! Tavataan taas:)

Muille toivottelen mukavaa keskiviikko iltaa:)

Pullan tuoksua

Meillä tuoksuu pulla, eikä se johdu suinkaan pullantuoksuisesta äidistä vaan pullantuoksuisesta tyttärestä:)

Neiti halusi leipoa pullaa ja niinhän tuo sitten väänsi puolen litran pullataikinan kohoamaan ja paisteli pullat saunan jälkeen iltapalaksi itselleen, veljilleen ja isälleen. Minä kun "paastoan" kaikelta hyvältä jouluun asti, niin en maista muruakaan. Tuoksu on kyllä niin hyvä, että maunkin täytyy olla;)



Näin kuopus näyttää, miten pulla maistuu:



Pullan tuoksuista viikon jatkoa kaikille:)

Väriterapiaa

Marraskuu alkoi mukavasti:) Viime viikolla oli siipi aikas maassa työasioiden takia, silloin päätin lohduttaa itseäni jollain.. Ja milläpä muulla kun langalla;) Meinasin ruokatunnilla marssia lähimpään markettiin ostamaan itselleni kerän lankaa, siihen tuskaan olisi kelvannut melkeinpä kerä kun kerä. Mutta sitten muistin hyvän ystäväni ja hänen ihanat värjäyksensä, niimpä päätin laittaa rahani laatulankaan, noiden mukanahan tuli pala ystäväänikin luokseni:) Kiitos Zelda, näiden voimalla jaksan harmaata työarkea taas tarpoa!
Ja minulle riittää, että saan silitellä näitä vyyhtejä ohi kulkiessani, vielä ne eivät ole mielessäni muotoutuneet miksikään valmiiksi. juuri noin, antamassa väriä pimeän keskelle, ne riittävät minulle nyt:)



Tämä viikko on alkanut muutenkin mukavissa merkeissä. Tänään oli kirkkokonsertti, kuopuksen koulun musiikkiluokkien, kuopuksen ensi esiintyminen rumpujen takana. Täytyy tunnustaa, että äidin silmäkulma kostui kun katselin pikkuistani esiintymässä:)

Kiireinen, ystävärikas viikonloppu melkein jo ohi

Tämä viikonloppu on ollut niin kiireinen, että en ole ehtinyt tehdä käsitöitä lainkaan... Joulukin on kovaa kyytiä tulossa, huomenna on jo marraskuu... Muutama lahja jouluksi on tarkoitus tehdä itse, muutamat sukat, se ikuisuus projekti vauvanhaalari, ainakin yksi revontulihuivi ja ommellen sitten muutama lahja. Onneksi jouluun on kuitenkin vielä melkein kaksi kuukautta, ehkä ehdin kaikki nuo saada valmiiksi siihen mennessä.

Tänä viikonloppuna olen ollut apuna muutossa ystävälleni. Meitä oli loppujen lopuksi iltapäivän jälkeen vain minä, hän ja meidän kolme lastamme eli 2 x 9veet ja yksi 12vee. Mutta saimme kun saimmekin hänen tavaransa siirrettyä uuteen kotiin:) Kropassa toki tuntuu, mutta hengissä selvittiin;) Minne kaikki aina katoavatkin kun pitäisi jotakuta muutossa auttaa?

Tänään olimme juhlatunnelmissa:) Pienen pieni poika sai kasteen yhteydessä nimen ja minä onnellinen olen yksi hänen kummeistaan. Kastejuhla meni oikein hyvin, kummisedän sylissä oli hyvä ottaa kaste vastaan. Sylejäkin oli päivän aikana pikkuisella useampi.

Tässä muutama kuva pienen pojan juhlasta:








Paluu arkeen tulee taas ihan liian nopeasti.. Mutta jostainhan se on aloitettava seuraavan viikonlopun odotus;)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! :)