lauantai 23. lokakuuta 2010

Arjen kohokohtia

Sellaisia ovat ystävät:) Minulle ainakin hyvin tärkeitä ja aina heitä on yhtä kiva tavata, vaikka harvoinkin.

Eli olen tänään (vaikka ei olekaan arki, niinkuin otsikko antaa ymmärtää;)) viettänyt laatuaikaa ystäväni kanssa Helsingissä:) Hassuinta tässä on se, että vaikka emme näe montaa kertaa vuodessa, niin minusta tuntuu, että se ei vaikuta suhteeseemme millään tasolla vaan aina ollaan ihan samalla aaltopituudella. Sepä se onkin parasta ystävyydestä:)

Me, molemmat, sekä minä että ystäväni olemme lankojen ystäviä;) Mutta tämä reissu poikkesi edellisista Hesa-reissuistamme sillä, että emme käyneet yhdessäkään lankaliikkeessä! Olisiko syytä huolestua;)? Kangaskaupassa sentään kävimme:D Mutta vain minä ostin kangasta;)

Lankaa sentään tältä reissulta sain:D Ystäväni itse värjäämää lankaa kaksi vyyhtiä myöhästyneeksi synttärilahjakseni, ostin häneltä kaksi vyyhtiä Wollmeiseä (minun toiset vyyhtini, jee!) ja yllärinä tai muutenvaanpäivän lahjana sain vyyhdin Artoroa.



Kiitos ystäväni tästä päivästä:) Kannatti voittaa kaikki tulemisen vaikeudet, saimme turistua taas muutaman kuukauden edestä. Eikös vain?

6 kommenttia:

  1. Juuri näin, meillä olikin ihana päivä. Haleja vielä sinne:) Terkut myös kotiväelle!

    VastaaPoista
  2. Haleja sinne myös ystäväni:) Ja kotiväelle terkut myös!

    VastaaPoista
  3. Kyllä ystäviä on mukava välillä tapailla. Minäkin aina välillä piipahdan kahvilla ja juttelemassa, parin entisen työkaverini kanssa.
    Sukkasadon Heinälatoon on tullut taas kahdet miesten sukat lähes valmiiksi. En ole lankakaupassa käynyt, entiset varastot on huvenneet mukavasti.
    Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
  4. Näin on Villasukka:) Minä tapaan mielelläni ystäviäni, heitä onkin pitkin Suomea, joitakin ystäviä näke usein ja joitakin ihan liian harvoin. Mutta aina on yhtä mukavaa turista kasvokkain. Ei nämä sähköiset yhteydenotot vedä ollenkaan vertoja kasvokkain tapaamisiin, mutta lievittävät hiukan ikävää kuitenkin:)
    Minulla on puikoilla kahdet villasukat, ne menenevät molemmat joulupukinkonttiin. Ja se yksi vauvahaalari... Valmistuukohan jouluksi, en tiedä kun olen kahden vaiheilla että jatkanko sitä vai puranko ja etsin toisen mallin.. Tarkoitus olisi tänään aloittaa myös pienet junasukat ja heti sen perään kaveriksi pienet tumput:) Ja joululahjoja olen listannut paperille, muutamat sukat ainakin aion tehdä. Saa nähdä riittääkö aika;)
    Mukavaa sunnuntaita myös sinulle:)

    VastaaPoista
  5. Asiaa, asiaa, toteaa vuorotyöläinen, joka ei tapaile lähiystäviäänkään tarpeeksi usein.

    Tuon Paavo Pesusieni -kakkusi innoittamana, olen tänään väkerrellyt synttärikakkua huomenna 15 v. täyttävälle poikaselleni. On varmaan ihan liian lapsellinen 'noin aikuiselle', mutta hauskaa oli sitä tehdessä. Laitan kuvatuksen blogiini viimeistään huomenna.

    VastaaPoista
  6. Hanza, vuorotyö on kyllä haasteellinen ystävyyssuhteissa. Onneksi itse teen nykyään "virka-aikatyötä", siltikin on tarpeeksi haasteellista tuo ystävien tapaaminen. Mutta ajatuksissa kulkevat mukana:)

    Minäpä odottelen mielenkiinnolla kakkusi ilmestymistä blogiisi:) Kiva kun joku innoittuu minun tekeleistäni;)

    VastaaPoista